Perheenjäsen
häkkiin? Tuntuuko sinusta vaikealta kuvitella telkeäväsi dobermannisi häkkiin?
Älä turhaan epäröi! On monia tilanteita, joissa häkki osoittautuu, jos ei
aivan korvaamattomaksi, niin ainakin lähes sellaiseksi apuvälineeksi. Jo vuosia
olemme nähneet näyttelyissä pikkukoirien omistajien kuljettavan lemmikkejään
jos jonkinlaisissa useimmiten pyörillä varustetuissa häkeissä. Häkkejä on
pinottu kuin kanakoppeja päällekkäin ja rinnakkain. Tämä näky aiheuttaa monasti
kummeksuntaa, jopa vastenmielisyyttä katsojissa. Silloin emme kuitenkaan ole
asennoituneet pikkukoiran asemaan, jolle eittämättä on turvallisempaa keikkua
boksissaan, kuin tallaantua jalkoihin tai joutua isomman kolleegan hampaisiin.
Nyt nämä samat häkit suurempina versiona ovat saavuttaneet palveluskoirakehien
laidat. Syyt häkkien kuljetukseen ovat siellä jo aivan toiset. Ison koiran
kanssa on monin verroin helpompaa viettää näyttelypäivää, kun sen pystyy huoletta
jättämään omaan boksiinsa. Koira pystyy rentoutumaan omassa paikassaan paremmin,
kuin jaloissa odotellen. Jos kehässä esitettäviä koiria on useampia on miellyttävämpää
jättää naapurien vaivaaminen ja hoidella koirien esitys vaihtamalla häkissä
olijaa. Edellä mainittu helpottaa tietysti ennekaikkea omistajaa, mutta mikä
lienee koiran kanta asioihin?
Kuuluisa eläinpsykologi ROGER MUDGFORD on kirjassaan LEMPEÄ KOIRANKASVATUS
(Tammi 1994) kirjoittanut, että häkki on tölkin ja rullataluttimen jälkeen
hyödyllisin kapistus, minkä pennulleen voi ostaa. Miksi? Yleisen elämää helpottavan
vaikutuksensa se tuottaa yksinkertaisesti siksi, että se on koiralle erittäin
luonnonmukainen olinpaikka. Meille ihmisille häkin ristikot saattavat aiheuttaa
assosiaatioita vankilaan ja rangaistuksiin. Ihminen, joka on puusta alas laskeutunut
otus, ei koskaan ole tarvinnut luolaa turvapaikakseen, kuten maassa elävä
susieläin. Mudgfordia edelleen lainatakseni "suljetussa paikassa nukkuminen
on siis luonnollista koirille, ja häkki ei niille ole vankila, vaan pikemminkin
pesä."
On muitakin paikkoja, jossa jokaisen läsnäolijan turvallisuuden kannalta olisi
viisasta rajoittaa koiran liikkumistila minimiin. Näin esimerkiksi autolla
matkustettaessa. Kun 30 -40 kg painoinen koira autokolarissa sinkoutuu takapenkiltä
edessäolijoiden niskaan, ei heillä ole suuriakaan mahdollisuuksia selvitä
törmäyksestä lievin vammoin. Myös koiralle itselleen onturvallisempaa matkustaa
autossa sopivassa häkissä, joka kolarihetkellä omalta osaltaan saattaa suojata
koiraa kolarin aiheuttamilta vaurioilta. Pysäköitäessä kesähelteellä voi auton
ovia pitää auki, mikäli se turvallisuussyistä tietysti muuten on mahdollista.
Koira ei paikaltaan karkaa ja saattaa tyytyväisenä nauttia päiväuniaan omalla
alueellaan.
Tilanteissa, jossa koiran joutuu jättämään sairaalahoitoon, koira auttamatta
teljetään suljettuun tilaan. Sen psyykkisen tasapainon säilymiselle olisi
edullista, että se olisi tottunut häkissä oloon.
Pentuna totuttaminen ja opettaminen häkkielämään on helpointa,
mutta ei ole mahdotonta täysikasvuisellekaan. Pennun ensikosketus häkkiin
käy helpoimmin, jos välittömästi sen tultua taloon sille hankitaan oma häkki,
joka sijoitetaan esim. makuuhuoneeseen sängyn viereen. Kannattaa saman tien
hankkia häkki, joka suuruusluokaltaan on sopiva myös täysikasvuisena käytettäväksi.
Suuren häkin sisään voi sijoittaa aluksi pienemmän laatikon, paremmin pennun
kokoa vastaavan. Tänne pennulle pedataan oma paikka. Laatikko rajaa aluksi
suuren häkin käyttöä.
Myöhemmin kun pentu kasvaa, laatikko poistetaan ja nuori koira saa käyttää
koko aluetta. Häkkiä siirretään hiljalleen päivittäin kauemmas sängystä kohti
ovea, ja sopivan tilaisuuden tullen pentu on jo naapurihuoneessa nukkumassa
(mikäli näin halutaan). Kevyttä häkkiä pystyy myös tarpeen mukaan siirtelemään
toisiin huoneisiin tai mikäli häkki on kokoontaitettavaa mallia, ottamaan
se mukaan vaikka matkoille (hotelliin, kylään, näyttelyihin). Aina on koiralla
oma tuttu ja turvallinen paikka johon asettua.
Koira ei työpäivän kuluessa paljoakaan liikuskele. Se nukkuu ajat, jolloin
omistaja on poissa. Tai ainakin sen näin normaalioloissa pitäisi tehdä. Se
on siis varsin pirteänä odottelemassa iltapäivällä kotiväen
paluuta. Häkissä pidettävä koira on ehdottomasti ulkoilutettava ja liikuttava
sen kanssa runsaasti ennen ja jälkeen työajan. Koiran tulee päästä
seurustelemaan perheen kanssa työpäivän päätteeksi.
Koiran pääasiallinen elinpaikka ei ole häkissä. Ei ole
tarkoitus, että koiraa pidetään esineenä, joka otetaan häkistä ulos vain hetkellisesti
esittelymielessä. Toisaalta koiran on hyvä oppia olemaan suljetun häkin
oven takana osallistumatta jokaiseen perheen toimintoon, joten ajoittain koira
kannattaa harjoituksen vuoksi pitää häkissä myös
omistajien läsnäollessa.
Koiran voi totuttaa häkkiin myös myöhemmällä iällä. Itse olen onnistunut asiassa
suhteellisen pienin ponnistuksin seuraavasti. Häkki tuodaan kotiin ja sijoitetaan
paikkaan , jossa se ei kolise tai ole pahasti tiellä, mutta silti on keskeisellä
paikalla esim. olohuoneessa. Häkin ovi pidetään auki ja annetaan koiran hiljalleen
yksilöstä riippuen muutaman päivän sisällä tutustua uuteen huonekaluun. Vähitellen
sinne sijoitetaan leluja tai makupaloja ja rohkaistaan koira käymään
häkin sisällä, ehkä ruokailemaankin siellä. Aluksi
aivan ovella myöhemmin peremmällä ja koiraa kehutaan kun se noutaa leluja
häkistä. Mikäli häkki on koottavia malleja, jotka pyrkivät kolisemaan
olen lattian päällystänyt metallilevyn lakanalla ja täkillä ja varmistanut
oven aukiolon kiinnittämällä sen tukevasti paikalleen. Muutoinkin ensikosketukseen
täytyy paneutua huolella. Koira ei saa pelästyä, joten väkisin pakottamista
kehotan välttämään. Alueesta täytyy muodostua miellyttävä, paikka johon koira
mielellään menee lepäämään ja rentoutumaan kun ovi on auki. Häkki kannattaa
päällystää peitolla tai lakanalla, jotta muodostuu luolamaisen
tila.
Häkin osto saattaa tuntua kalliilta taloudelliselta sijoitukselta. Kokemuksesta
voin kertoa, että on halvempaa kustantaa häkki kuin taloon uusi sisustus.
Tällaiseenkin ogelmaan häkki saattaa olla oiva apu. Varoituksen sana kaikille
niille, jotka hankkivat häkin korjatakseen virhekäyttäytymistä. Mikäli koira
tuhoaa kotia yksin ollessaan, se mitä todennäköisimmin johtuu sen liian voimakkaasta
sidonnaisuudesta omistajiin - eroahdistuksesta. Tällaisissa tapauksissa koira
aivan varmasti pyrkii yksinjäädessään häkistään ulos voimakeinoin. On sanoin
kuvaamatonta minkälaisiin suorituksiin se silloin pystyy. Herra Houdinkin
olisi kateellinen. Varmistakaa ENSIMMÄISELLÄ yksinolokerralla, ettei koira
onnistu suorituksessaan. Häkin sivut ja oviaukko on EHDOTTOMASTI vahvistettava
lisäkiinnityksillä ja tuettava hyvin. Erikoisesti oven alue tulee olemaan
paikka mihin koira kohdistaa raivonsa ensimmäisellä kerralla. Eipä sitten
muuta kuin ostoksille, tai kätevän naapurin luo kylään. Suosittelen!
©
Mervi Ihantola
ALL RIGHTS RESERVED
Lue muita kirjoituksiani:
Pennunostajalle
Dobermanniparka