L-testin
ja mentaltestien tuloksia analysoitiin ja todettiin, että saadut tulokset
koirakoululla jalostuskäyttöä varten olivat jatkuvasti liian
epäluotettavia. Vaikka testi suoritettiin suhteellisen vakioiduissa ympäristöolosuhteissa
ja henkilöstö koululla oli asiantuntevaa, hylkäämisprosentti
oli liian korkea. Kun yli puolet materiaalista jouduttiin hylkäämään
sekä terveydellisistä, että luonteen ominaisuuksien heikkouksien
vuoksi oli ymmärrettävää, että kustannukset olivat
liian suuret. Jalostutoiminnan yhteydessä Armeijan Koirakoulu törmäsi
myös käytännön jalostustyön yhteen pääongelmaan.
Liian intensiivinen karsinta johti yllättäen materiaalin terveyden
heikentymiseen. Lonkkavikaprosentti, joka aluksi oli lähes 50% koirakoulun
kasvateista saatiin laskettua noin 15%. Samanaikaisesti suoritettu epäluotettava
jalostusvalinta luonteenominaisuuksien parantamiseksi toi esiin ruokatorven
perinnöllisen ahtautumasairauden akalasian koirakoulun saksanpaimenkoiramateriaaliin.
Eläinlääkinnän, genetiikan ja käytännön
koirankasvatuksen ja –koulutuksen asiantuntijat kokoontuivat selvittämään
ongelmavyyhtiä. Suoritetut toimet, uudet analyysit, uudet koulutettavat
koirarodut (labrador) toivat mukanaan tieteellisiä julkaisuja ja käytäntöön
sovellettavaa tietoa. Kehitettiin pentutestejä ja nuoren koiran soveltuvuustestejä.
Pentutestien tulosten havaittiin kuvaavan epäluotettavasti koiran tulevaa
käytöstä ja testeistä luovuttiin. Nuorten koirien testaus
johti kuitenkin uuteen innovaatioon – ”Mentaltest för Unghund”
–MUH ja MH.
Kun Armeijan Koirakoulu erilaisista syistä johtuen luopui testien kehittelytyöstä,
jatkosysäyksen kehittelytoiminnalle antoi Ruotsin aktiivinen Rottweileryhdistys.
1983 alkoi MUH/MH testin jatkokehitys ja 1989 se hyväksyttiin viralliseksi
testiksi Ruotsin Plaveluskoirayhdistyksessä. Testi oli alun perin suunniteltu
vain 12-18 kuukauden ikäisille koirille. Muutoksia testiin tehtiin vielä
myöhemmin ja testi muuttui yhä suositummaksi ja nimeksi tuli Mentalbeskrivning
hund, MH, johon saattoi osallistua minkäikäinen koira hyvänsä.
Palveluskoirille, näyttelyiden yhteydessä vaadittava ”karaktärsprov”
vaatimus, voitiin korvata MH tuloksella 1997. Vuonna 2002 lähtien kaikkien
Ruotsin Palveluskoirayhdistyksen kokeisiin osallistuvien koirien on käytävä
MH testissä. Samoin molempien jalostukseen käytettävien palveluskoirarotuisten
koirien tulee olla MH testattu, ennenkuin pentue voidaan rekisteröidä.
Vanhempien ei tarvitse saavuttaa rekisteröintiä varten tuloksia
MH:ssa, riittää, että koira on käytetty testissä.
Rotuyhdistyksillä sen sijaan on vähimmäispistevaatimuksia eräiden
testimomenttien kohdalla.
Lisää
MH:sta:
-viralliset
säännöt
-reaktioiden pisteytysten
selitys
-rotujen tulosten
analyysejä
-kuvaus
radasta ja arvostelukuvausta
-kuvia
radasta
-kuvia radasta
-selitystä MH:sta
-kaavake
ruotsiksi
©
Mervi Ihantola
ALL RIGHTS RESERVED
Lue muita kirjoituksiani: